tiistai 6. joulukuuta 2016

Itsenäisyyspäivän villasukat

Puikot on heiluneet syksyn aikana ahkerasti kun taas ompelukoneet on saaneet pölyttyä melkein koskemattomina viime ajat.
Erityisesti viimeisen parin viikon aikana on kutimet kulkeneet kuin liimattuna mukana kun flunssan kourissa ei ole jaksanut muuta kuin lepäillä sohvan nurkalla.
Tulevatkin postaukset siis keskittyvät varmasti enemmän neulomuksiin kuin ompeluksiin.

Villasukat on olleet minulle aiemmin aikamoinen kompastuskivi,
ei niinkään sen vuoksi että ne olisi jotenkin hankalat neuloa,
vaan siksi että sen toisen samanlaisen sukan neulominen on ollut niin äärimmäisen tylsää.
Siitäpä syystä on niitä parittomia sukkia syntynyt useampiakin vuosien mittaan.

Kun nyt törmäsin Sweet things - blogin Adventtisukkiin niin innostuin kertaheitolla sukkien neulomisesta. Adventtisukissa on ajatuksena se, että jokaisena adventtina tulee pätkä ohjetta ja sukkia neulotaan isolla virtuaaliporukalla. Hauskaa... ja koukuttavaa...

Mulla on siis nyt ne Adventtisukat puikoilla ja kun niitä ei voinut tehdä eteenpäin kuin vain sunnuntaisin niin piti ottaa välityöksi yhdet toiset sukat.
Malli niihinkin löytyi Sweet thing blogista, Hilma-sukat.
Langat lankakätköistä 7 veljestä, luonnonvalkoinen, vaaleansininen ja farkunsininen.
Näyttäisi vähän Suomi-sukilta näin itsenäisyyden päivänä.


Nämä ovat siis ensimmäiset villasukat mitkä saan valmiiksi asti.
Samalla myös ensimmäiset kirjoneulesukat.
Tein myös ensimmäistä kertaa tiimalasikantapäätä.
Aika monta ekaa kertaa siis ;-).



Tykästyin tähän tiimalasikantapäähän, se on helppo tehdä ja se istuu ainakin minun jalkaan melkein paremmin kuin tavallinen kantapää.




No, nämä Hilmat valmistui nopsaan ja vielä oli seuraavaan adventtiinkin aikaa monta päivää.
Puikoille hyppäsi siinä kohtaa seuraava täytetyö.
Sydänsukat pehmeästä alpakkalangasta, yösukkina ihan loistavat.
Nämä lähtevät lämmittämään reumaa sairastavan sukulaisen palelevia jalkoja.
Sydämen malli on otettu Novitan sydänsukkien ohjeesta.




Kantapäätä en ole koskaan aiemmin saanut näin siististi onnistumaan, mutta tähän löysin jonkun youtube-videon missä neuvottiin noukkimaan silmukat ihan eri tavalla kuin yleensä.
Nyt en enää kyllä löytänyt sitä ohjetta, kun en yhtään muista että millaisella nimellä se kulki, mutta oli kyllä niin selkeä ohje että kerran katsominen riitti ainakin itselle.



Sanoinko jo, että näihin(kin) jää koukkuun?
Eihän se näidenkään jälkeen jäänyt siihen vaan nyt on sitten puikoilla ne adventtisukat,
niiden lisäksi Niina Laitisen Joulukalenterisukat joihin tulee pätkä ohjetta joka päivä jouluun saakka.
Näissä kun tyssää neulominen niin puikoilla on vielä Niinan Syyssukat ja mielessä siintää vielä monen monituiset muutkin neulomiset.

Lämpöistä itsenäisyyspäivää!

-Minna-


maanantai 28. marraskuuta 2016

Valkoinen parkatakki

Kuulostaa ihanalta, tiedän. 
Mutta ehkä itsellä eikä joka paikassa kohnaavan neitokaisen päällä.
Saapa nähdä paljonko joudun tätä ompelusta vielä katumaan ja paljonko se tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia (lisää).
Tyttö oli jo jonkun aikaa toivonut vähän pidemmän mallista takkia, 
jota voisi periaatteessa käyttää missä vain.
Mielessäni siinsi malli, jolla muutkin ovat lapsilleen parkatakkeja ommelleet.
Miellyttävää kangasta ei vaan meinannut löytyä,
kunnes silmiin pisti paikallisessa kangaskaupassa valkoinen enstex.
Valkoinen, jo siinä hipeltäessä pohdin että olenko oikeasti ihan kaheli,
mutta pakkohan se sitten oli ostaa. 
Itselläni on paljon valkoisia takkeja ja tykkään niistä kovin vaikkei ne helppohoitoisia olekaan.



Takki on ommeltu Ottobre 4/2013 Multiplication takin ohjeella. Vaikka vaiheita oli paljon niin oli mielestäni kuitenkin suhteellisen helppo ommella.
Takin päällikangas on Enstexiä vuori puuvillasatiinia, molemmat Jätti-Rätistä.
Hupun karvareunus on hyödynnetty vanhasta takista, purettu osiin ja ommeltu tähän huppuun sopivaksi.



Ohjeessa oli vielä tuulilista vetoketjun päällä, mutta sitä en itse halunnut laittaa, joten päätin sen jättää pois ja antaa vetoketjun näkyä.
Vyötäröä saa muokattua kujaan sujautetulla nauhalla ja näin saa kivasti muotoa takkiin.



Taskuja takissa on kivasti, nepilliset läppätaskut sekä avonaiset rintataskut.
Rintataskujen ompelu ei onnistunut ihan nappiin ja niihin tulikin pientä ryppyä, 
mutta aika hyvin ne silottui silitysraudalla ja tikkauksella.



Takana on helmassa halkio, jossa kiristettävä kuminauhanyöri. 
Selässä ylhäällä on ripustuslenkki takin ulkopuolella.
Jätin laittamatta sisäpuolelle lainkaan ripustuslenkkiä kun sen takin tosiaan voi ripustaa tästä ulkopuolella olevasta lenkistä.






Vuorina takissa on satiinipuuvillaa ja kankaiden välissä on vielä vatiinia lämmittämässä.
Takkia ei ole perinteisesti ommeltu pussiin vaan kankaat on ommeltu päällekkäin kasaan ja saumat on huoliteltu vinokaitaleella.


Huppuun halusin karvareunuksen ja teinkin sen lopulta irroitettavaksi, 
jotta sen saa pesuihin otettua pois.
Karvareunus kiinnittyy viidellä nepparilla huppuun.






Toivottavasti ei ole kovin kuraiset kelit silloin kun tätä takkia voi lämpötilojen puolesta pukea ylleen.
Ihan toppatakkina kun tämä ei taida mennä, tai ainakin sitten joutuu pukemaan paljon villaa alle.

-Minna-




sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Isien päivänä

Tänään isänpäivänä meillä hemmotellaan isää ja isoisää pienillä lahjoilla ja yhdessäololla.
Lapset ovat koulussa askarrelleet kortteja ja pieniä yllätyksiä ja yhdessä me puuhailtiin koristeltuja heijastimia turvaksi pimeisiin iltoihin ja aamuihin.


Materiaalit on kaikki Blingistä, lukuunottamatta viiksi- ja rillitarroja.
Viiksiä ja silmälaseja saa myös Blingistä, mutta itse tein ne vinyylistä Silhoueten leikkurilla.






Heijastinten lisäksi askartelimme vielä t-paidat. 
Paidat on valmispaitoja ja koristeet silityskalvoista.



Isän paitaan käytin hiilikuitu-kuvioitua silityskalvoa.


Isoisälle samanmoinen, suomenkielinen tosin.



Isoisän paitaan tuli nahkajäljitelmä-kalvolla kuviointi.


Viettäkää tekin rauhallinen ja mukava isänpäivä ja hemmotelkaa isejä.

-Minna-



perjantai 11. marraskuuta 2016

Muumi -tarhatossut

Töihin palaaminen hoitovapaan jälkeen on jo todella lähellä ja kuopus aloittanut päiväkotiharjoittelun. Mahtavasti on lähtenyt sujumaan! Ensimmäisenä päivänä tarhassa koettiin hauska keskustelu:

Tarhantäti: "Lassilla (nimi muutettu) on lokero tuolla eteisessä. Voitte laittaa sinne vaihtovaatteet ja uninallen."
Minä: "Kiitos. Emme tosin tajunneet ottaa varavaatteita ja tossuja mukaan tänään."
Lapsi: "Mul ei oo tossuja. Äiti ompelee ne."
Tarhantäti naurahtaa: "Eihän niitä ommella itse. Tossut ostetaan kaupasta."
Lapsi: "Kyllä mun äiti ompelee ne!"

Jeps, jeps. Meidän lapsille on itsestään selvää, että äiti ompelee kaikenlaisia asioita <3 Tarha on tuttu isompien tyttöjen ajoilta, mutta tämä täti oli uusi päiväkodissa eikä voinut tietää mun harrastuksesta (vai onko tämä jopa enemmän terapiaa?) :) Ja niinhän se äiti ompele heti (kahden päivän päästä…) tossut. Tuli valinnan vaikeus millaiset teen ja koska lapsi tykkää Muumeista, laitoin niihin Muumipeikon kuvat. Pieni rajoitus tuli siitäkin, että kaikki tarvikkeet piti löytyä varastoista. Kun ne ovat suht´ suuret, on niitä pakko käyttää pois eikä aina ostaa uutta :)



Kankaat: joustofarkku ja nahat, Jätti-Rätti
Silityskalvokuvat: netistä haettu, Silhouettella leikattu
Silityskalvot: MDP Supplies, Ruotsi


Nahkatossujen kaava ja ohje ovat Marian ateljee -blogista. Olen aiemmin tehnyt samalla kaavalla keskimmäiselle leppäkerttutossut hänen mennessä eskariin. Koska kuvat piti tehdä silityskalvosta eikä sitä voi silittäen kiinnittää nahkaan, tein päälliset joustofarkkutrikoosta. Pohja aitoa nahkaa väärinpäin laitettuna, jotta nurja puoli tulee lattiaa vasten eivätkä ole liukkaat. Takana myös aitoa nahkaa paikallisesta kangaskaupasta ostettuna ja pala riitti juuri ja juuri näihin tossuihin.

Muumipeikon kuvat on leikattu Silhouetten leikkurilla. Kuvat haettu netistä. Pohjalla mustaa silityskalvoa ja päällä valkoista; molemmat Hot flexiä. Aiemmin olin jo käyttänyt tuota toista kuvaa tässä pyjamassa (linkki), mutta en halunnut pistää samaa kuvaa molempiin tossuihin.






Takana on tosiaan aitoa nahkaa ja sen verran paksua, että kumilankaa oli vaikea rypyttää kujaan. Mies sai hoitaa sen osuuden vahvempana ;) Laitoin molempiin sivuihin pienet merkit valkoisesta nauhasta, jotta lapsen on helpompi hahmottaa kumpi tossu laitetaan kumpaankin jalkaan.





-Jaana-

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Valasfani vol. 2

Nyt sai valasfani toisen paidan Tukholmasta ostetusta kankaasta. Aiemmin valmistui huppari tummapohjaisesta valastrikoosta ja nyt trikoopaita vaaleammalla pohjalla valetuplahihoin.





Kaava: muokattu valetuplahihaiseksi Raide -paitakaavasta, 98cm (Ottobre 6/2012)
Kankaat: valastrikoo, Ohlssons Tyger ja farkkutrikoo, Jätti-Rätti


Tein pojalle ensimmäisen paidan 98cm kokoisena. Tuo alkaa kasvaa 92 senttisistä ulos niin turhaa niitä on enää kaappiin ommella. Eikä tuo kauhean isolta edes näytä. Paidan kaavan pohjana on (jälleen kerran) Raide-kaava (Ottobre 6/2012). Jotta paitaan tuli vähän jujua, muokkasin siihen valetuplahihat. Hiha on siis yhtenäinen ja valastrikoo sekä farkkutrikoo on ommeltu yhteen. Tein ylemmästä "t-paitahihasta" sen verran pidemmän, että siitä oli varaa tehdä taitos. Tuo "t-paitahihan" taitteella oleva tikkaus on samalla hihan oikean pituiseksi tekevä ommel.

Valasfani piti tästäkin paidasta. Useampaan otteeseen poika kysyi joko ompelisin hänelle tästäkin valaskankaasta. Poika tosin sanoo valaita delfiineiksi ;)







-Jaana-